VASTINE Neulaniemen yleiskaavaehdotukseen 26.4.2017 Kuopion kaupungille

Kiitos koko hallitukselle yhdessä työstämisestä ja parille rivijäsenelle peilauspinnasta! Tämä ei todellakaan ole täydellinen, eikä todellakaan lainoppineiden kirjoittama vaan meidän inhimillinen näkökulmamme teemalla, etsitään kaavaehdotuksen halkeamat. Niitä löytyi.

Kuvassa todistusaineistoksi elävä lepakko kuvattuna yhden mökkiläisen puupinosta.





- - - - - - - - - - - - - - - - -

Neulaniemen seudun mökkiläiset ry

VASTINE KUOPION KAUPUNGIN NEULANIEMEN YLEISKAAVAEHDOTUKSEEN 20.3.2017, YK 2016:7

1.     Puutteellinen rakennusinventointi ja puolueellinen asian esittely sekä kokonaisuusmiljöö-näkökulman sivuuttaminen:

Poistuvien rakennuspaikkojen rakennushistoriallinen selvittely on totaalisesti sivuutettu kaavaehdotuksessa ja tämä on mielestämme harhaanjohtavaa ja epäoikeudenmukaista päätöksien teon kannalta. Ehdotuksessa (s 6-7) mainitaan laajalti muualla kuin kaava-alueella rakennushistoriallisesti maininnan arvoisia kohteita. Sen sijaan niistä rakennuksista, jotka sijoittuvat poistuviksi rakennuspaikoiksi kaavoitetulle alueelle, ei mainita sanallakaan mitään. Vain viittauksenomaisesti puhutaan ”pienillä budjetilla tehdyistä” vaatimattomista kesämökeistä. Poistettavien (15+JHL:n mökit) mökkien rakennushistoriallinen käsittely vaietaan järjestelmällisesti ehdotuksessa.

Mainitaan, että alueella on ”vaatimattomia” kesämökkejä!! On toki vaatimattomiakin, mutta on myös upeita historiallisesti säilyneitä tietyn aikakauden helmiä. Poistuviksi rakennuspaikoiksi merkityllä alueella on sellaisia taloja, joita ei enää rakenneta. Esimerkiksi Saastamoisen (ent Reinikainen) mökki on tyypillinen rintamamiestalo keskuslämmityksineen ja porakaivoineen, viereinen Lyytikäisen mökki on täyttä paikalla rakennettua hirttä, kaupunkiin päin seuraava Happosen hirsimökki varmaan hirsiltään yli satavuotias, toisaalta Kuopiosta siirretty. Viereinen Miettisen saunamökki on kokonaan rakennettu uudenaikainen rakennus 1990-luvulta. Naapurissa kaupunkiin päin entisen Hartikaisen (Nyk Nuutinen) kaksikerroksinen mökki on rakennusinventaarionkin mukaan enemmänkin iso pientalo, kuin mökki tai huvila.

Itärannan ”väistyviksi” suunniteltujen mökkien kulttuurihistoria ja rakennusinventointi ovat mielestämme hyvin puutteelliset ja pintapuoliset. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Kuopion kaupunki Alueinventointilomakkeessa arvioidaan rakennuksia pintapuolisesti ja mm. unohdetaan tien rakentaminen kulttuurihistoriallisena investointina (ks. Kohta ”Neulaniemen tie” tuonnempana). Mielestämme Neulaniemen rakennetun ympäristön kulttuurinen inventointi on tämän kaavan osalta jäänyt lapsenkenkiin.

Myös kokonaisuuden maisemallinen näkökanta hämärrytetään: esim. s. 6 kerrotaan, että Maikonsaaren tiiviisti rakennetut mökit ”tuntuvat sopivan venesataman läheisyyteen. Toisaalta monet mökeistä piiloutuvat tiheinä pidetyn rantapuuston katveeseen…”. Kun maisemaa katselee Laivonsaaresta tai järveltä katsottuna koko itä-koillisranta on samanlaista, tyypillistä ja maisemaan kauniisti kuuluvaa kesämökkirakentamista. Tämän näkökulman kaavaehdotus sivuuttaa tai johtaa lukijansa harhaan.

Poistuviksi rakennuspaikoiksi kaavaehdotuksessa määritettyjen mökkien asema vaietaan täysin, kun niitä ei mainita esityksessä.

Mikä on todellinen syy siihen, että 15(+JHL) kesämökkiä koillisrannan 26 mökistä poistettaisiin kaavaesityksessä? Tätä ei kirjallisesti perustella missään kohtaa esitystä. Tämä on mielestämme törkeä puute tai vaikeneminen virallisessa kaavoitusdokumentista. Siinä täytyy olla näkyvissä alueiden sijoittamisen perustelu. Miksi jokin alue on kaavoittajan mielestä tärkeämpi kuin toinen.

2.     Kaavoitusesityksen avoimuuden puuttellisuus ja tietojen ristiriitaisuus:

Missä kohtaa kaavaehdotuksessa näkyy kaupungin strategiaan kirjattu läpinäkyvyys ja avoin kansalaisdemokratia alueen kehittämisestä? (Seuraavassa esimerkkeinä Hukanniemi ja versus itärannalta koilliskärjestä poistuviksi merkityt 14+JHL rakennuspaikat)

Olemme saaneet kaavaehdotuksen ulkopuolelta suullisesti tietää mm. että Hukanniemen nykyisillä mökkiläisillä voisi olla oikeus lunastaa mökkipaikkansa omakotitontiksi. Samaten toisaalta saamamme tiedon mukaan lähimpinä kaupunkia olevien mökkien haltijat saisivat säilyttää mökkipaikkansa tai jopa lunastaa sen omakotitalotontiksi. Tämä määrittää koillisrannan pohjoisemman alueen mökkiläiset epäoikeudenmukaiseen ja hyvin eriarvoiseen asemaan – etenkin, jos heidän rakennuspaikkansa muuttuvat negatiiviseksi arvoksi yksittäisten vuokralaisten kantaa.

Kaavoittaja Romppanen totesi tiedotustilaisuudessa ja puhelimitse J. Happoselle, että heillä on kaavoituksen yhteydessä ollut keskustelua siitä, että Hukanniemessä ”vanhoja” rakennuspaikkoja vuokraoikeudella hallitsevilla voisi olla mahdollisuus lunastaa tonttia/rakennusoikeus itselleen. Aivan yhtä vanhoja ja nuorempiakin rakennuspaikkoja on koillisrannan tonteilla (40-luvulla rakennettuja).

Oikeudenmukaisuusperiaatteen mukaan tämä on hyvin eriarvoista verrattuna muiden tonttien rakennuspaikkojen vuokralaisiin. Kuulostaa muulta, kuin avoimelta kaavoituspolitiikalta, koska tätä periaatetta ei kuitenkaan ole kaava-ehdotukseen kirjattu. Avoimuusperiaatteen mukaisesti tällainen ”aikomus” tai tendenssi tulisi mielestämme kirjata julkiseen dokumenttiin, vaikka sen ei katsottaisi velvoittavan asemakaavoitustyötä.

Lähinnä tällainen menettely valitettavasti kuulostaa ikiaikaiselta hyväveli-politiikalta ja piilossa kabineteissa tehdyiltä yksittäissopimuksilta – menettely ei palvele kaikkia kaupunkilaisia tasaveroisesti eikä ole kaupungin kirjatun avoimuus- ja kansalaisaktiivisuus-strategian mukainen.

3.     Alueen osallisten törkeä ohittaminen kaupungin hallinnointitavassa ja tiedottamisessa:

Alueen pitkäaikaisten maanvuokralaisten asema on muodostunut törkeän hankalaksi. Jo kaavoitustyön alussa yhdistyksemme sivuutettiin tiedottamisessa ja jouduimme viemään asian erikseen TE-keskuksen neuvotteluun korjataksemme asian.

Toinen törkeä mökkiläisten ohittaminen tapahtui kaavatyön viime vaiheissa. Saimme kesällä 2016 tiedoksi yhden mökkiläisen yrittäessä myydä vuokratontilla sijaitsevaa mökkiään, että Kuopion kaupunki oli lähettänyt alueen asuntovälittäjille ”varoituksen” Neulaniemen alueen kiinteistöjen arvon nollautumisesta, koska alueella olevat mökit väistyvät tulevan rakentamisen tieltä, koska vuokratonteilla olevat rakennukset ja rakenteet tulee vuokrasopimuksen päättyessä purkaa vuokralaisen toimesta ja kustannuksin.

Tällaista varoitusta ei oltu lainkaan lähetetty ”osallisille”, eli alueen maanvuokralaisille. Mielestämme tällainen ”osallisten ohittaminen” osoittaa erittäin huonoa hallintotapaa ja törkeää nonchaleeraamista kaupungin taholta. Se on kaukana avoimesta ja kuntalaisdemokratiaa kannustavasta virkamiestoiminnasta. Tällaisen asian hoitaminen avoimesti osana kaavoitustyötä puuttuu kaavoitusselvityksestä. Miten huolehditaan alueen osallisten, maanvuokralaisten hankalasta tilanteesta osana kaavoitustyötä? Jälleen tulee mieleen hyväveli- verkosto ja osallisten asioista vaikeneminen.

4.     Ajatus vapaista rannoista on kirjattava kaavaan, jos kaavaehdotus toteutuu:

Vapaiden rantojen tarve kaikille kaupunkilaisille on suuri asia. Jos alue kaavoitetaan, niin yhdistyksemme mielestä vähin vaatimus olisi säilyttää jo yleiskaavassa kaikki rannat vapaina kaikkien kaupunkilaisten kulkea – esimerkiksi kaavoittamalla kaikkia rantoja kiertävä kevyen liikenteen väylä kaavaan näkyville.

Nämä ovat viimeiset kaupungin omistuksessa olevat keskusta-alueen tuntumassa olevat rannat, ja niiden julkisen ja avoimen käytön merkitys korostuu entisestään, kun ilmasto lämpenee, ja jäälle ei enää pääse. Hyviä esimerkkejä tällaisesta on Julkulan sairaalan pohjoispuoleinen ranta-alue, Haapaniemi ja Särkilahti. Kevyen liikenteen väylä rantoja pitkin ympäri koko Neulaniemen olisi myös mahtava matkailuvaltti rantoja ympäri koko niemeä kiertävänä pyöräilyreittinä. Huonoja esimerkkejä suljetuiksi rakennetuista rannoista on: Maljalahti ja Saaristokaupunki.

Jos kaupunkirakennetta tiivistetään entisestään lisärakentamisella, on tämä näkökohta erittäin tärkeä tulevaisuudessa kaikkien kaupunkilaisten osalta. Tällaisen rantoja kiertävän kevyen liikenteen väylän virkistys- ja matkailumerkitys on tulevaisuudessa entistä suurempi. Hyvänä esimerkkinä mainitsemme Lahden Vesijärven rantoja kiertäviä kevyen liikenteen rantareitit. Ruotsissa on tehty näin jo vuosikymmeniä, jos rannassa ei ole ollut olemassa olevaa rakennusta. Siellä myös ymmärretään eri ikäisten rakennusten sopiminen alueelle rinta rinnan.

5.     Itä-koillisrannan olemassa olevan kiinteistökannan rahallinen arviointi ja ”poistuviksi suunniteltujen” negatiivinen arvokehitys on kaavaesityksessä jätetty täysin huomioimatta:

Itärannan 24:n mökin ja lisäksi entisen KTV:n (nyk JHL:n) rakennusten (päärakennus, 7 kotia, talonmiehen hirsimökki ja iso rantasauna) arvioitu myyntiarvo olisi vähintään 3 miljoonaa euroa, jos alueet säilyisivät nykyisessä käytössään. Tätä arviota rakennusselvityksessä ei ole tehty laisinkaan.

Jos alueen 15 kesämökkiä (+JHL:n alue kärjessä) ”poistuu” ja koillisranta ja kärki muuttuu kaavassa yleiseksi virkistysalueeksi, tapahtuu jokaisen yksittäisten vuokralaisten osalta iso taloudellinen menetys. Esim. v. 2005 eräästä alueen mökistä tarjottiin 70 000 euroa, ja nyt jos vuokralainen joutuu sen omin kustannuksin purkamaan, tulee purkamiskustannuksia n 20 000 € ja tällöin mökinomistajan negatiiviseksi arvonkehitykseksi tulee yhteensä noin 90 000 € per mökkiläinen. Tällainen järkyttävä taloudellinen trauma kohtaa kaikkia 15 maanvuokralaista, jos kaavaehdotus toteutuu.

Kaavaehdotus muuttaisi yksityisten ihmisten omaisuuden arvon rajusti miinusmerkkiseksi, kun jokainen on velvollinen nykyisten vuokrasopimusten mukaan purkamaan tontin rakennukset ja saattamaan tontin luonnonmukaiseen tilaan omalla kustannuksellaan.

Tämä näkökanta on täysin sivuutettu ja vaiettu. Tämän huomioiminen ei liene kaavoitusta säätelevän lain määräämää, mutta on eettisesti tärkeää ottaa tällainen näkökulma huomioon niinkin edistyksellisen kaupungin, kuin Kuopion kaavoituksessa. Presidentti Halonenkin totesi juuri TV-haastattelussa, että laki määrittelee minimin, mutta laillisuuden lisäksi tulisi viranomaisten ajatella eettisesti oikeaa vaihtoehtoa lain kirjaimen lisäksi.

Tällaisen näkökulman jättäminen huomiotta kaavaehdotuksessa on mielestämme järkyttävää ja vastoin tavallisen kansalaisen oikeustajua. Mökkien omistajat ovat investoineet kunnossapitoon ja rakennuksiin vuokrasopimuksen velvoittamina. Tämä kaavaehdotus sivuuttaa alueen osallisina olevat ihmiset totaalisesti ja törkeästi. Eläimetkin otetaan paremmin kaavaesityksessä huomioon.

6.     Julkisen maanomistajan laajaa, pitkäaikaisesti kesämökkikäytössä olevaa aluetta koskevan kaavoituspolitiikan eettisyys:

Mielestämme kaavoituksessa on lähdetty alun perin ajattelemaan alueen kaavoittamista mielestämme kierosti. Näyttää ajatellun, että vain osalle alueen maanvuokralaisista tarjotaan mahdollisuutta lunastaa pitkään hallittua tonttia omaksi vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Eettisesti ja herrasmiesmäisesti ajateltuna tulisi ajatella pakonomaisen menettelytavan sijasta luonnollisessa järjestyksessä tapahtuvaa tonttien lunastamista yleisesti ja yhtälaisesti kaikkien mökkitonttien vuokraajille.

Käytännössä kaunis kaavoitustapa voisi mennä näin: Lunastusoikeutta tarjottaisiin ensisijaisesti nykyiselle maanvuokralaiselle. Jos hän ei haluaisi käyttää lunastusoikeuttaan, niin kaupunki kaavoittaisi alueen haluamallaan tavalla.

7.     Sosiaalisten vaikutusten arvioiminen ja kuntalaisten mielipide on ehdotuksessa sivuutettu:

Aluetta on käytetty virkistykseen jo sata vuotta. Pitkäaikaisen virkistysalueen muuttaminen 6.000 ihmisen asuinalueeksi koskee jo nyt isoa määrää alueen nykyisiä pitkäaikaisia käyttäjiä, joka on monikymmenkertainen pelkkiin mökkiläisiin verrattuna.

Kaupunki teetti sähköisen karttakyselyn kuntalaisille alueella liikkumisen kartoittamiseksi. Se osoittautui kuitenkin hankalaksi käyttää ja se ajoittui sen vuoden heinäkuulle vain kolmeksi viikoksi sillä perusteella, että sen teki ” harjoittelija”. Tämä kysely ei tavoittanut kuin murto-osan alueen käyttäjistä, ja on mielestämme ala-arvoista, että kaupunki näin merkittävän alueen kaavoituksessa tyytyy harjoittelijan tekemään työhön. Tällainen kysely olisi pitänyt jaksottaa pidemmälle ajalle ja ulottaa ympärivuotiseksi, kuten Helsingin kaupunki on tehnyt Kivinokan alueen kuntalaisdemokraattisesti paljon mallikkaammassa projektissaan. Siihen verrattuna Kuopion kaupungin kaavoitustoiminta näyttäytyy salamyhkäisenä ja vaivihkaa pikaisesti kerättyjen kuntalaismielipiteiden kalasteluna.

Toinen asia, joka on kaavaehdotuksessa täysin sivuutettu, on Neulaniemen Kuntalaisaloite. Kaupungista kerättiin yli 2.400:n kuntalaisen allekirjoittamaa ja 27.2.2015 valtuustolle jätetty kuntalaisaloite alueen säilyttämiseksi virkistyskäytössä. Haluaisimme tietää, miten tämä kuntalaisten mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä? Tästä kuntalaisaktiivisuudesta ei ole yhtään mainintaa kaavoitusesityksessä! Sen huomiotta jättäminen sosiaalisten vaikutusten arvioimisessa osoittaa mielestämme ala-arvoista poliittista tahtoa nykyaikaisessa kaavoitustyössä.

Osallistavan kuntalaisdemokratian osalta kaavoitustyössä on paljon kehitettävää.

8.     Kaavan ”mahdolliselle laajenemisalueelle” jäävien kiinteistöjen arvon muutos puuttuu

Kaavoitusesityksessä jätetään arvioimatta myös ”negatiivinen” arvonkehitys niiden kiinteistöjen omistajille, joiden mökit sijaitsevat kaavan mahdollisella laajentumisalueella, ns. vara-alueella. Lähelle tuleva 6.000 ihmisen asuinalue vaikuttaa vääjäämättä kesämökki-kiinteistön arvoon negatiivisesti, esimerkiksi Telaniemessä, Maikon, Halko-, Palo-, Kaatio-, Sauna- ja muissa saarissa Neulaniemen kärjen tuntumassa., koska kohta 9.

9.     Kaavan ”mahdollisen laajenemisalueen” meluhaitat suuresta asuntoalueesta jätetty selvittämättä

Myös melu- ja liikennehaitat on jätetty arvioimatta niiden kiinteistöjen osalta, jotka sijaitsevat suunnitellun kaavan mahdollisella laajentumisalueella, ks. Kohta 8. Uusi asuinalue ranta-alueelle lisää välittömästä veneliikennettä ja venepaikkoja sekä niihin kohdistuvaa muuta liikennettä. Tämän tarkasteleminen pitäisi kuulua kaavatyöhön.

10.  Alueella olemassaolevan kulttuuriympäristön selvitys on mielestämme puutteellinen

Kaupunki on lähtenyt kaavoittamaan aluetta aivan kuin se olisi ”Tabula Rasa/tyhjä taulu”. Alueella on pitkä historia sekä mökkialueena että kuntalaisten paljon käyttämänä liikunta- ja virkistysalueena. Mökkiläisyhdyskunta on ollut alueella kohta 90-vuotta, se on koskettanut kymmeniä tuhansia kaupunkilaisia ja koskettaa edelleenkin. Monen mökkiläisen tuttavat ja sukulaiset käyttävät mökkejä edelleen. Samaten JHL:n Neulamajan seitsemän mökkiä ja isot yhteiset rakennukset ovat tavoittaneet valtavan määrän kaupunkilaisia.

Myös lain mukaan ymmärtääksemme kaavoitusta määrittelee jonkinlainen kriteeri sosiaalisten ja kulttuuristen selvitysten tekemiseen. Tämä näkökohta sivuutetaan mielestämme kaavoitusesityksessä täysin.

11.  JHL:n lomakylän inventoinnin puuttuminen ja sen merkityksen ohittaminen:

JHL:n yhteisöllinen mökkialue on erittäin harvinaislaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä pieni työläisväestön ”lomakeskus”. Sen kulttuurihistoriallinen merkitys on kokonaan ohitettu Neulaniemen kärjen rakennusinventoinnissa. Meidän tietoomme sellaista ei ole tullut, eikä sitä löydy Neulaniemen kärjen hatarasta rakennusinventoinnista.

Luonnonläheinen ja perinteinen JHL:n alue on nykyään kenen tahansa kaupunkilaisen vuokrattavissa ympärivuotiseen virkistyskäyttöön. Kymmenet tuhannet kuopiolaiset ovat olleet jossain vaiheessa Neulamajalla. Kaavaesitys hävittää yhden suositun ja paljon käytetyn perhejuhlien ja työyhteisöjen virkistystilaisuuksien luonnonläheisen pitopaikan Kuopiosta. Se on verrattavissa esim. Väinölänniemellä sijaitsevaan Peräniemen kasinoon, ja on paljon luonnonläheisempi kuin se.

Neulamaja ”Seitsemän Veljeksen mökkeineen” on hyvin ainutlaatuinen kulttuurihistoriallisesti merkittävä vesistö- ja luontomatkailukohde, jonka kehittäminen pitäisi mielestämme olla kaupungin matkailustrategiassa. Sen alueen lunastaminen ja säilyttäminen olisi alueen kehittämisen kannalta positiivisesti dynaaminen vaihtoehto kaiken hävittämiselle. Sen kautta voitaisiin myös kevyesti rakentaa kevyen liikenteen väylä kiertämään Neulaniemen kärkeä kaikille kaupunkilaisille ja matkailijoille.

Vaadimme, että tämä positiivinen näkökulma otetaan kaavoitustyössä dynaamisesti huomioon jo yleiskaava-vaiheessa.

12.  Alueen infrastruktuurin rakentamiskustannukset on arvioitu alakanttiin:

Alueen infran rakentamisen kustannukset on arvioitu 46 miljoonaksi, mikä ei ole mielestämme realistinen, vaan tulee maksamaan arviomme mukaan 100 miljoonaa, jos sekään riittää siltoineen ja jätevesiratkaisuineen. Alue on erittäin mäkistä ja kallioista ja sinne rakentaminen tulee maksamaan paljon.

Halvempia ja järkevämpiä asuinrakentamisen kohteita löytyy kaupungin alueelta varmasti. Kunnallistekniikan jatkorakentaminen Neulaniemestä eteenpäin on mahdotonta, kun vastaan tulee Pohjois-Kallavesi ja useita kalliita siltoja saariin! Toisin on Saaristokaupungissa, joka laajenee mantereella helposti Hiltulanlahden suuntaan ja sieltä eteenpäin. Onko järkevää laajentaa Kuopiota tänne mihin hintaan tahansa?

Vai onko kyseessä Savilahden kaavoittamisen ”vaatima” lisärakentaminen, että Savilahden 8.000 ihmisen sekä alueella tuhansien työssä käyvien työssäkäyntialueen infrastruktuurin lisärahoittaminen?

13.  Kaikkia alueen teitä ja niiden historiaa ei mainita kaavoitusesityksessä

Alueinventointilomakkeessa (17.1.2014) mainitaan ainoastaan Hukanniemen mökkiläisten voimin tekemä tie, mutta jätetään totaalisesti mainitsematta koilliskärjen mökkiläisten rakentama Pariaisenniemessä oleva tie. Ennen kaikkea ehdotuksessa vaietaan täysin itse Neulaniementie, jonka rakentamiseen alueen 40 mökkiläistä osallistuivat v. 1961 (800 000 mk:lla). Kaupungilla ei itsellään ollut rahaa maksaa tietä perille asti, vain Viinaniemeen. (lähde: kaupungin arkisto) ja tässä mökkiläiset keräsivät rahat ja lahjoittivat ne kaupungille. Samalla alueelle valmistui yleinen, kaikkia kaupunkilaisia palveleva tie virkistysalueelle.

Neulaniemen tien rakentaminen oli pitkäaikaisten mökkiläisten iso investointi koko alueen kehittämisen hyväksi. Se on sivuutettu kaavaesityksen raportissa. Tämä on mielestämme iso kulttuurihistoriallinen virhe tai tarkoituksellinen vähättely.

14.  Liikenteen järjestelyiden arvioiminen suuremmassa mittakaavassa on mielestämme puutteellinen:

Laajemman alueen tarkastelussa liikenteen järjestäminen on mielestämme puutteellinen. Liikenteen osalta alue on ”umpiperä” ja Savilahden liittymä tulee olemaan ”liikenneruuhkien luvattu Mekka”. Jo tällä hetkellä Savilahdentie risteyksineen on ruuhkautunut ja kun Savilahti työssäkäyntialueineen rakennetaan, tulee liikennemäärä moninkertaistumaan, vaikka yritettäisiinkin ylläpitää julkisen ja kevyen liikenteen vaihtoehtoja. Kampusalueen tuhannet opiskelijat vielä sinne lisäksi, niin sumppu on valmis.

Kokemuksemme mukaan esimerkiksi pääsiäisenä, kevättalven hiihtokauden viikonloppuisin ja erityisinä loma-aikoina on Neulaniemen tien reunat ja kärki turvoksissaan autoista. Neulaniemen kärjessä on laskettu juhannuksina useita satoja autoja. Samaten hiihtoviikonloppuisin on tienvarret täynnä autoja. Näitä virkistyskäyttäjiä ei ole huomioitu alueen liikenneselvityksissä. Tämäkin asia on valitettavasti vaiettu, eikä kuulu mielestämme pelkästään asemakaavatyön piiriin vaan on isomman perspektiivin asia.

15.  Polkupyöräilyn nimeäminen varteenotettavana työssäkäynti-vaihtoehtona on harhaanjohtavaa:

Polkupyörällä työssä käymistä Neulaniemestä kaupungissa markkinoidaan kaavaa puoltavana vaihtoehtona. Uskallamme kuitenkin alueen pitkäaikaisina vuokralaisina epäillä, että polkupyörällä edes 4-5 kilometrin kauppamatkankin taittaminen Prismaan tuossa erittäin mäkisessä maastossa ympärivuotisesti, on sellainen urheilusuoritus, että siihen pystyvät vain harvat. Tämän markkinoiminen kaavoitusta edistävänä seikkana on harhaanjohtavaa.

16.  Neulaniemi sopisi upeasti osaksi Kuopion kansallista kaupunkipuistoa:

Alueen virkistyskäyttöä tukisi, jos Neulaniemi (ja myöhemmin Laivonsaari ja Kaijansaari) liitettäisiin osaksi Kuopiossa valmisteilla olevaa suunnitelmaa Kansalliseksi Kaupunkipuistoksi. Neulaniemen alue toisi tähän suunnitelmaan upean kulttuurihistoriallisesti merkittävän lisän, koska alueella on liikuttu, retkeilty ja mökkeilty jo ainakin sadan vuoden ajan (Tervaruukki vuodelta 1900). Lisäksi se, toisin kuin Puijo, rauhoittaisi kaupunkilaisille rannat ympärivuotiselta rakentamiselta ja olisi helposti saavutettavaa järvi-metsä-luontoa.

17.  Kaupungin tehokas täydennysrakentaminen tekee turhaksi Neulaniemen kaavoittamisen:

Kaupungin rakennuspolitiikassa on jo nyt nostettu esiin keskustan jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisen merkitys. Valkeisenlammen, Mölymäen, Itkonniemen, Maljalahden, Kelloniemen, Likolahden, Puijonlaakson, Rypysuon, Julkulan ja muille infrastruktuuriltaan valmiille ja helposti tiivistettäville alueille pystytään arviomme mukaan asuttamaan helposti kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupungin väestökehityksen ennusteiden näkökulmasta Neulaniemi voitaisiin paremmin hyödyntää keskusta-alueen asukkaille elintärkeäksi virkistysalueeksi. Katso kohta 16!

18.  Liitosalueiden kehittäminen on järkevämpää kuin Neulaniemen kaavoitus Kuopion muuttuneessa tilanteessa:

Kuntaliitosten myötä kaupungin alue on laajentunut yli 100 kilometriä halkaisijaltaan. Kuopion kaavoitus-strategia on auttamattomasti vanhentunut ja pitäisi uusia pikaisesti vastaamaan laajentunutta aluetta. Liitosalueiden keskustaajamien (Nilsiä, Juankoski, Maaninka, Karttula, Vehmersalmi) kokonaisvaltainen kehittäminen olisi pitkällä tähtäimellä järkevämpää, kuin sulloa kaikki väestö tänne kantakaupungin tuntumaan.

Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja strategiaa uudistuneessa kaupungissa! Neulaniemen kaavoittaminen asuntorakentamiselle ei ole järkevää toimintaa Kuopion kokonaisvaltaisen kehittämisen osalta tässä tilanteessa.

19.  Kaava-esitys jättää huomiotta kokonaisvaltaisen melukartoituksen laajemmalta alueelta ja ohittaa kaupungin oman Terve-Kuopio –ohjelman tavoitteet

Kuopio markkinoi itseään TERVE-KAUPUNKI –verkoston ennakkoluulottomana veturina. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että saavutamme yhä enemmän terveyshyötyjä rakentamattomassa metsässä kävelemisen ja hiljaisuuden kautta. Neulaniemi on tällä hetkellä sellainen ja sitä voidaan kehittää virkistys- ja luontoliikunnan näkökulmasta perinteisesti, luovasti uudistamalla, halvalla ja helposti.

Neulaniemen suhteellisen hiljaisen alueen merkitys sivuutetaan mielestämme kaavatyössä kevyesti. Alue on kuopiolaisille erittäin tuttu ja hyvin käytetty virkistysalue. Puijoon verrattuna Neulaniemi on tavalliselle kuntoilijalle paljon sopivampi alue matalamman pinnanmuodon takia ja vähemmän meluisa. Sen lisäksi aluetta ympäröi vesistö, joka tekee alueesta erittäin merkittävän virkistysalueena.

Tätä asiaa täytyy ajatella suuremman kokonaisuuden kannalta kuin vain yhden alueen yleiskaavoittamisen näkökulmasta. Kun Neulamäessäkin asuu 5.000 asukasta, puhutaan äkkiä yli 20 000 ihmisen työssäkäynti- ja asuinalueesta aivan Neulaniemen kupeessa. Meluhaitat ovat vääjäämättömät, jos Neulaniemi kaavoitetaan.

Meluhaittojen kartoittaminen tulisi mielestämme selvittää kaavoituksessa paljon nykyistä tarkemmin laajemman alueen kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. Kun ampumarataa rakennetaan, kokeillaan ja testataan meluhaittoja ennen rakentamista. Myös asuntoalueen rakentamisessa tällaiselle luontoalueelle tulisi mielestämme tehdä samanlaista testausta.

Jo pelkästään Terve-Kuopio –ohjelma velvoittaa mielestämme kaupunkia huomioimaan nämä näkökohdat kaavoituksessa, vaikka laki ei velvoittaisi. Se on kehittyvän kaupungin etuoikeus, että ajattelee proaktiivisesti laajalla rintamalla.

20.  Maakuntakaavan edellyttämä viheryhteyskäytävä on liian kapea ja eläinselvitys puutteellinen:

Alueelle suunniteltu ”viheryhteyskäytävä” on mielestämme edelleen liian kapea. Kaavassa ei ole mielestämme otettu huomioon rakentamisen, liikenteen ja asumisen aiheuttamaa estettä eläinten vapaalle liikkumiselle. Otettakoon tässä huomioon, että kaupunki sijaitsee entisellä saarella, nykyisellä niemellä.

Alueella liikkuu jokavuotisten havaintojemme perusteella jatkuvasti hirviä, kauriita, peuroja, ilveksiä ym riistaa. Paikallisuutisissa on jo nyt joka kesä maininta siitä, että poliisi tappoi hirven Kuopion Keskustan tuntumassa moottoritien alueella. Mm. Halkosaaressa poikii joka kesä emo hirviä. Telaniemessä havaitaan kymmeniä hirviä kevät ja syysmuutolla. Peräänkuulutamme tarkempaa selvitystä ja riistalaskentaa alueella. Mökkiläisinä teemme näitä havaintoja päivittäin Neulaniemen kärjen alueella.

Monisatavuotiset riistan kulkureitit eivät muutu noin vain. Tästä on lähihistoriassa koettuja esimerkkejä mm. Rypysuon ja Puijon alueen rakentamisen yhteydestä: vielä 1980-luvulla alueella oli esim. pysyvä hirvieläinkanta (n 20 yksilöä), joka piti ampumalla lopettaa, koska ne eivät osanneet alueelta pois.

Alueen eläimistön kartoitus näyttää puuttuvan Neulaniemen osayleiskaavan ehdotuksen liitteistä. Lintulaskenta ja riistalaskenta puuttuu selvityksistä. Alueella on ja on ollut (hakattu) harvinaista vanhaa metsää ja siellä on edelleen olemassa oleva teeri-, pyy- ja metsokanta. Sen tiedämme omista havainnoistamme, että alueen metsälinnustoa on tavattu myös nyt rakennettavalla itärannalla. Eläinten luonnollinen liikkumis- ja asuinympäristö pienenee tämän kaavaehdotuksen myötä merkittävästi ja eläinkanta tuhoutuu pitkällä tähtäimellä.

21.  Viheryhteyskäytävää on ”laajennettu” kaavassa kesämökkialueen kustannuksella

Viheryhteyskäytävän ”laajentaminen” itärannalla on ilmeisesti suunniteltu toteutettavaksi poistamalla Pienestä Neulalahdesta alkaen poistamalla itärannan kärjestä 15 pitkäaikaista mökkiä ja lisäksi koko JHL:n lomakylä. Tämä asettaa mökkiläiset hyvin eriarvoiseen asemaan varsinkin, kun otetaan huomioon se, että mökkiasutus ei estä riistan liikkumista ollenkaan. Eläimet kulkevat tonttien läpi ihaillusti, totutusti ja havaintoja niistä tehdään päivittäin. Monella tontilla vierailee jäniksiä, hirviä, metsoja ja muita villieläimiä.

Tätä puolta ei kaavaesityksessä ole selvitetty eikä dokumentoitu lainkaan. Olisimme voineet antaa tässä virka-apua kaupungille, jos osallisia olisi pyydetty mukaan kartoittamaan alueen villieläinkantaa. Joukossamme on monia luontoystäviä ja eläinhavainnoista keskustellaan useasti keskuudessamme.

22.  Alueen monimuotoisuudesta tehty selvitys on mielestämme puutteellinen ja edustaa kapeaa kuntalaisnäkökulmaa:

Luontoselvitys näyttää nojaavan kaupungin toteuttamaan Luonnon Monimuotoisuusohjelmaan, jota ”on valmisteltu ympäristönsuojelupalveluissa yhteistyössä työryhmän kanssa, johon ovat kuuluneet strategisen maankäytön suunnittelun, kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen, rakentamisen ja kunnossapidon, maaomaisuuden hallintapalvelujen, omatoimisen hyvinvoinnin palvelujen sekä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen edustajat” (viite: monimuotoisuusohjelma).

Näkemyksemme mukaan tällaiseen selvitykseen olisi välttämättä pitänyt pyytää mukaan laajempia kansalais- ja luontoharrastusryhmiä, kuten alueen metsänkäyttäjistä Kuopion Suunnistajat, Puijon Latu, Kuopion Retkeilijät, alueen koiraharrastajat, Kallan Melojat ja myös meidät, alueen mökkiläiset, jotka käytännössä ison ajan vuodesta asuvat luonnon keskellä.

Katsomme, että alueen monimuotoisuus-selvitys on pahasti puutteellinen.

23.  Metsänhoitotyötä tehtiin alueen valmentamiseksi tulevaa rakentamista varten ennen kaavan hyväksymistä:

Tiedämme myös, että alueen ”metsiä” alettiin ”valmentaa” tulevaa asuntorakentamista varten tuhoamalla luontoarvoja jo etukäteen. Tämä on käsittämätöntä kaavoitusmenettelyä 2000-luvun Suomessa. Kaupungin metsäomaisuutta tulee toki hallinnoida ja hoitaa, mutta asiasta nimenomaan uutisoitiin kaupungin puolelta tuolla asenteella. Se kertoo kaupungin kaavoitusmentaliteetista valitettavia asioita, jotka eivät ehkä olisi lainmukaisia, jos niitä lähtisi tarkastelemaan suurennuslasilla.

24.  Alueen lepakko-selvitys on tekemättä ja meidän havaintojen mukaan niitä on paljon:

Eläinasioihin liittyen on merkittävää nostaa esille suojeltujen lepakkojen esiintyminen alueella. Tietääksemme lepakko-selvitystä ei ole tehty (vain potentiaali-arvio) ja varsinkaan alueen pitkäaikaisia mökkiläisiä ei ole haluttu siihen apuun. Sen tiedämme pitkäaikaisina mökkiläisinä, että miltei jokaisen mökin ulkorakennuksissa tai/ja mökin/saunan vinteillä elää runsaslukuinen lepakkopopulaatio.

Tähänkin mökkiläisyhdistyksemme olisi voinut antaa vapaaehtoistoimintana kaupungin kaavoittajalle ”virka-apua”, jos sitä olisi pyydetty.

25.  Puijon maisema-alue maakuntakaavassa! tuhoutuu rakentamisen myötä

Tällä hetkellä mökit maastoutuvat itä-koillisrannalla täydellisesti maisemaan ja siinä ulkopuolisenkin ulkoilijan ja veneilijän silmä lepää. Jos rakentaminen toteutuu, tuhoutuu tämä maisema järveltä ja Puijolta käsin.

Olemme sitä mieltä, että Puijon maisema-alueen merkityksen puntaroiminen on jäänyt kaavatyössä kesken. Pari suttuista havainnekuvaa Puijon tornista käsin pieninä ei kerro maisemasta, kun sitä katsotaan omin silmin Puijolta tai varsinkaan, kun siihen laskeudutaan järven perspektiiviin.

26.  Muinaismuistoja ja muinaisia historiallisia esiintymiä koskeva selvitys on puutteellinen

Mielestämme muinaismuistoja ei ole tarpeeksi kartoitettu Neulaniemen alueella. Esimerkiksi lapinrauniosta on geologian opiskelijan esittämä epäily itärannan Paavolan ja viereisen lemmikkieläinten hautausmaan väliltä, mutta ehdotuksen mukaan, sitä ei olla tarkistettu.

Ehdotuksessa mainitaan, että ”laajempiin arkeologisiin tutkimuksiin ei ole katsottu olevan tarvetta”. Me uskallamme epäillä, että on kyse siitä, että aluetta kovin kiivaasti halutaan asuntoalueeksi kansalaisten ilmaisemasta mielipiteestä huolimatta.

27.  Yksi tarkastus/lukuhuomautus muinaismuistojäänteen merkitsemisestä:

Muinaismuistojäänne on merkitty karttaan länsirannalle, ei itärannalle, kuten sivulla 31 väitetään (”…Muinaismuistokohteena on suojelumerkinnällä SM merkitty Neulaniemen itärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. …”)

Kaikista ylläolevista seikoista johtuen katsomme, että kaavaesitys on vakavasti puutteellinen ja ohittaa alueen käyttäjien todellisia näkökantoja kaupungin kaavatyön näennäisestä sosiaalisesta aktiivisuudesta huolimatta (esim kaavaraati). Emme täysin tiedä, täyttääkö se edes kaavoitusta säätelevien lakien ”kirjaimen”, koska emme ole lain tietäjiä, mutta ainakin lain hengen ja kaupungin strategiaansa kirjaaman kuntalaisdemokratian ja avoimuuden osalta se mielestämme on hyvin puutteellinen.

Vaadimme suunnitelmien tarkentamista, lisäselvitysten tekemistä ja kansalaisten kuulemista herkemmällä korvalla, ennen kuin kaavatyötä voidaan viedä eteenpäin valtuuston päätettäväksi.

Kun tarkemmat suunnitelmat ja selvitykset kaavan todellisista vaikutuksista selvitetään, ollaan paremmalla pohjalla kaupungin rakentamisen kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä. Samalla voidaan paremmin tukea koko laajaa kaupunkia ja sen kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia!

Laajan ja tutun järvimetsäluontoon muodostuneen tutun Neulaniemen merkityksen tunnustamisessa ja kansalaisten oikeudenmukaisessa kohtelemisessa on viisauden avaimet. Toivomme, että te laajentuneen Kuopion uudet valtuutetut teette viisaita päätöksiä koko Kuopion ja Maakunnan parhaaksi.

Kuopiossa 26.4.2017 Neulaniemen seudun mökkiläiset ry:n hallituksen puolesta

Toimeksisaaneena                                                   Juha Happonen

puheenjohtaja